Nyt, kun eduskuntavaalit on käyty, katseet kääntyvät meille suomalaisille vähintään yhtä tärkeisiin eurovaaleihin. On aika keskittyä aidosti merkittäviin EU-poliittisiin kysymyksiin, kuten talouteen, turvallisuuteen ja ilmastonmuutokseen, eikä vain Brexitiin ja kellojen siirtelyyn.

Tunnustan ja tiedostan valuviat, joita unionissa on. Sen päätöksentekoprosessi on raskas ja paikoin harhaan ampuva. Selkeä yhteinen maali puuttuu. Vastuiden jako EU:n, jäsenmaiden ja alueiden sekä kaupunkien välillä ei vastaa nykyajan vaatimuksia eikä kansalaisten odotuksia. Unionissa säännellään liikaa jokapäiväistä elämäämme, mutta ei hoideta kunnolla monia sellaisia asioita, joissa EU:n voimasta ja yhteisestä vastuunkannosta olisi eniten hyötyä. Me eurooppalaiset tarvitsemme yhteistyötä ennen kaikkea turvallisuuden, taloudellisen hyvinvoinnin ja ilmastomme vuoksi. Siksi haluan tehdä töitä näiden valuvikojen korjaamiseksi meidän suomalaisten hyväksi, vahvemman ja järkevämmin toimivan Euroopan unionin puolesta.

Euroopan unionin tulee keskittyä niihin asioihin, jotka on järkevää hoitaa 500 miljoonan ihmisen kesken, ja jättää meidän suomalaisten päätettäväksi ne asiat, jotka kannattaa tehdä viiden ja puolen miljoonan ihmisen kesken. EU:n ei tule säännellä sosiaali- ja koulutuspolitiikkaamme tai puuttua tuloverotukseen. EU:n tulee keskittyä talousunionin loppuunsaattamiseen, unionin sisämarkkinoiden toimivuuteen ja kauppapolitiikkaan, vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin ja kehittämään yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Yhteinen tutkimuspolitiikka ja opiskelijavaihto-ohjelma Erasmus+ ovat myös erinomaisia esimerkkejä meitä hyödyttävästä unionin tason yhteistyöstä.

Vakaus on yksi merkittävimmistä asioista, joita EU-jäsenyys on Suomelle tuonut. Inflaatio ja korot laukkasivat vielä 90-luvun alussa taivaissa ja devalvaatiosykli vahingoitti talouttamme. Suomen viennistä 40 prosenttia suuntautuu euroalueelle ja yli 60 prosenttia EU-alueelle, joten valuuttariskin katoaminen ja tullimaksujen poistuminen ovat tarjonneet yrityksillemme huomattavasti vakaammat ja helpommat olot. EU:n sisämarkkinat tuovat unionille jopa yli 200 miljardia euroa lisää vuotuista talouskasvua. Suomi on myös maksanut valtionvelan korkoja kaksi miljardia euroa vähemmän vuodessa kuin ilman yhteisvaluuttaa. Asuntovelallisille matalat korot ovat jättäneet enemmän rahaa muuhun elämiseen.

Talous- ja rahaliitto ei kuitenkaan ole vielä valmis. Yhteinen raha- ja korkopolitiikka edellyttävät, että kaikki jäsenmaat huolehtivat jatkuvasti uudistuen kilpailukyvystään. Yhteisen rahan suomaa vakautta ei saa väärinkäyttää siirtämällä vaikeita päätöksiä jatkuvasti eteenpäin. Yhteisissä säännöissä on pysyttävä, eikä uudistuksista toisten kustannuksella saa viivytellä. Rahaliittoa on viime aikoina korjattu vahvistamalla sijoittajan vastuuta ja pankkivalvontaa. Pankkiunionin loppuunsaattaminen edellyttää pankkien vakavaraisuuden saamista riittävälle tasolle, jotta yhteisestä talletussuojasta voidaan keskustella. Pääomamarkkinat on saatava toimimaan Euroopan laajuisesti. Säästäjän pitää voida etsiä tuottoa sijoituksilleen myös kotimaansa ulkopuolelta edullisesti ja helposti. Pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys on myös katkaistava. Säästäjiä ei saa pakottaa kotimaansa valtionvelan rahoittajaksi, eikä suomalainen veromaksaja saa joutua muiden maiden pankkien pelastajaksi.

Meidän tulee olla tarkkana, että unioni ei ylisääntele elintärkeää sisämarkkinaamme, vaan helpottaa yritysten ja kuluttajien toimintaa niiden sisällä. Yhtä tärkeää on, että yhteisiä sääntöjä sovelletaan joka puolella samalla tavalla. Sisämarkkinat toteutuvat vain, kun säännöt ovat kaikille samat ja kaikkien tiedossa. Digitalisoituminen avaa suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia sisämarkkinoilla. Yhdysvalloissa kaikki on mahdollista kunnes se on kiellettyä, Euroopassa kaikki on kiellettyä, kunnes se on tiukasti säädeltynä mahdollista. Tällä kaudella läpi runnottu tekijänoikeuslainsäädäntö ongelmallisine ja epäselvine artikloineen koskien linkkien ja lyhyiden lainausten välittämistä digitaalisille- ja sosiaalisen median alustoille on huolestuttava esimerkki siitä, miten lainsäätäjät astuvat yhä herkemmin vapaan markkinatalouden ja sananvapauden varpaille. Tähän tarvitsemme uuden sukupolven ymmärrystä ja osaamista.

Ympäristö- ja ilmastopolitiikassa on hyvä pitää mielessä olennaisuus ja mittaluokka. Tarvitsemme isoja maailmanlaajuisia ratkaisuja etenkin energiantuotantoon, teollisuuteen, rakentamiseen, liikkumiseen ja maankäyttöön. Tässä meidän kannattaa hyödyntää EU:n leveitä hartioita; energia- ja ilmastokysymyksiä on järkevä ratkoa unionin tasolla. EU:n päätyökalu päästöjen hinnoittelemiseksi on päästökauppa. Päästökaupasta on tehtävä kattavampi ottamalla sen piiriin myös maankäyttö ja taakanjakosektori, kuten liikenteen päästöt. Nämä päätökset tulee tehdä EU:ssa ja globaalilla tasolla. EU:n toimet kestävää kasvua tukevan rahoitusjärjestelmän rakentamiseksi ovat tervetullut lisä työkalupakkiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, samoin kun panostukset kiertotalouteen ja vähäpäästöisempien liikenneratkaisuiden tukemiseen.

Unionin budjettia on rukattava reippaalla kädellä. Jäsenmaiden maksuosuutta tulisi korvata yhteisillä ja järkevästi kohdennetuilla haittaveroilla. Koko budjetista edelleen lähes 40 prosenttia lohkaisevat maataloustuet pitäisi siirtää takaisin jäsenmaiden itse maksamiksi. Tunnemme oman maataloutemme tarpeet parhaiten. Näin säästämme myös viljelijöitämme järjettömäksi kasvaneelta EU:n byrokratiaviidakolta. Unionin maataloustuotteiden sisämarkkinoiden toiminta pystytään takaamaan järkevillä valtiontukisäännöillä. Suorista vähiten kehittyneiden alueiden tuista tulisi myös luopua tai ainakin ne tulisi tehdä ehdollisiksi yhdessä sovittujen sääntöjen ja arvojen noudattamiselle. EU-budjetin kannattaa panostaa erityisesti tutkimukseen ja innovaatioihin, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, digitalisaation tukemiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen.

Suomalaisuus on eurooppalaisuutta ja eurooppalaisuus on suomalaisuutta. Itse en halua enemmän, vaan järkevämpää Euroopan unionia, joka edistää turvallisuuttamme, vastaa yhdessä ilmastonmuutoksen haasteisiin ja tukee vapaan markkinatalouden ehdoilla toimivan taloutemme kasvua: hyvinvointia kaikille meille suomalaisille – myös meidän lastemme tulevaisuudessa.

Categories: EU