VALIKKO

Tavoitteena talouskasvu

Talouden rakennemuutos on käsissämme tässä ja nyt. Jotta pystymme vastaamaan huomisen haasteisiin, tarvitsemme nopeaa pelisilmää ja rakentavanlaatuisia uudistuksia ajatteluumme. Sorrumme liian usein manaamaan korkeaa verotusta ja kallista julkista sektoria sekä tuijottamaan työttömyyslukuja. Huomattavasti merkittävämpi ongelma kansantaloudellemme on talouskasvun hidastuminen ja työn tuottavuuden liian hidas kasvu.

Suomessa on tällä hetkellä noin 50 lasta tai vanhusta 100 työikäistä kohti, vuonna 2030 arvio on samassa suhteessa yli 70. Tämä yhtälö pakottaa meidät etsimään keinoja työllisyysasteen nostamiseen ja työn tuottavuuden kasvattamiseen. Samanaikaisesti myös talouden on pakko kasvaa, jotta pystymme ylläpitämään hyvinvointivaltion perustan. Vähemmällä väellä on saatava aikaiseksi enemmän.

Käsillä oleva talouden taantuma on pitkälti seurausta laimeasta talouden ja työn tuottavuuden kasvusta, sekä niistä seuranneesta kilpailukyvyn heikkenemisestä. Jos nämä ongelmat ratkaistaan, hyvinvointivaltio kestää todennäköisemmin tulevatkin paineet, työtä riittää ja palkkatasotkin voivat jatkaa nousuaan.

Mistä talouskasvua sitten pitäisi hakea? Historian perusteella teknologiasta. 1890–1995 Yhdysvaltojen talouskasvusta kaksi kolmasosaa syntyi teknologian kehityksestä. Vuosina 2004–2009 yksin internet toi kehittyneiden maiden talouskasvusta viidenneksen.

Suomen mahdollisuudet uusiin teknologioihin perustuvilla sektoreilla ovat suuret. Koko maailmassa tällä hetkellä nopeimmin kehittyvät tieto- ja viestintäteknologiat sekä niiden hyödyntäminen. Suomessa kyseiset sektorit ovat vahvempia kuin Euroopassa keskimäärin, ja luovat jopa 10 prosenttia kansantuotteestamme. Ei ole sattumaa, että juuri tieto- ja viestintäteknologioiden rooli korostuu start-up- ja kasvuyrityskentällä Suomessa. Mahdollisuudet ovat kuitenkin vielä laajemmat, uusien teknologiaratkaisujen avulla voidaan parantaa työn tuottavuutta lähes kaikilla toimialoilla.

Usein kuulee sanottavan, että teknologian kehittyminen on vähentänyt ihmiskäsien tarvetta ja kasvattanut näin työttömyyttä. Todisteet eivät kuitenkaan tue väitettä, sillä esimerkiksi internetin käytön kasvun on todettu luoneen 2,6 uutta työpaikkaa jokaista sen viemää kohden. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö työpaikkoja olisi hävinnyt. Esimerkiksi metsäkoneiden tulo nosti aikanaan työn tuottavuutta, mutta romahdutti metsureiden määrän. Näiden töiden tilalle on kuitenkin tullut uusia töitä – joskus jopa aiempaa enemmän. Ei työ mihinkään katoa, mutta kehityksen mukana se muuttaa muotoaan.

Laatu korvaa yhä useammin määrän. Nokian tie halpapuhelimien tuottajana ei ollut pitkä eikä leveä. Puhtaasti digitaalisten tuotteiden kohdalla kilpailu on vieläkin kovempaa. Tämä on meille kilpailuetu, sillä koulutettujen suomalaisten kannattaa kisata ennemmin laadussa kuin määrässä tai hinnassa. Korkea laatu linkittyy usein korkeaan hintaan, korkeaan tuottavuuteen ja viime kädessä myös mahdollisuuteen maksaa korkeampia palkkoja.

Teknologiakehityksessä seuraava merkittävä kasvu syntyy todennäköisimmin toimintaprosessien tehostumisesta sekä tieto- ja viestintäteknologian saamisesta laajempaan hyötykäyttöön. Sähköiset liiketoimintamallit ja sähköinen hallinto sekä palvelut ovat tässä merkittävässä roolissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tietoteknologian laajemman hyödyntämisen katsotaan vauhdittavan tuottavuuden kasvua puoli prosenttiyksikköä vuodessa. Suomi voisi ottaa tästä mallia ja siirtää esimerkiksi julkisen sektorin asiointipalvelut ja hallinnon sähköiseen muotoon koko laajuudessaan.

Talouskasvu on nostettava tämän päivän politiikan tärkeimmäksi tavoitteeksi. Sen saavuttamiseksi Suomen ja EU:n tulee keskittyä tukemaan merkittävästi tieto- ja viestintäteknologiaosaamisen kehittämistä, panostaa investointeihin sekä rakenteiden ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Euroopan unionin tulisi osaltaan panna digitaalinen agenda täytäntöön haikailematta menneisyyteen. Uudenlaisten talouskasvumahdollisuuksien tunnustaminen ja tunnistaminen ovat askelia suuntaan, joka tuo mukanaan lisää työtä ja mahdollisuuksia suomalaisille Euroopassa.