VALIKKO

Kasvua komissio, rohkeutta Eurooppa

Euroopan, tai ainakin Brysselin EU-kuplan, syksyn kuumin puheenaihe on ollut komission puheenjohtaja Junckerin kesällä esittämä 300 miljardin euron investointipaketti, jonka hän julkistaa tänään Euroopan parlamentissa yhdessä työstä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaavan komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kanssa. Paketin tarkoituksena on tukea kasvua ja uusien työpaikkojen luomista Eurooppaan. Kommentoin kesällä Junckerin esitystä omilla Facebook-sivuillani Kreikan auringon alla arvaamatta tuolloin, kuinka paljon investointipaketti tulisi vaikuttamaan omaan työhöni ja arkeeni seuraavan puolen vuoden aikana.

Euroopassa riskinottohalu ja -kyky ovat todella heikkoja verrattuna Atlantin takaisiin yrityksiin ja toimijoihin. Olemme armottoman varovaisia ja mietimme herkästi vain riskinoton mahdollisia ikäviä seurauksia ja elämää epäonnistumisesta eteenpäin. Asenneilmastoa tulisi muuttaa siihen suuntaan, että yrittänyttä ei laiteta ja ilman yrittämistä ei voi sen enempää voittaa kuin rakentaa kasvua ja kilpailukykyä.

Riemukaari ja Colosseum vetävät väkeä Eurooppaan, mutta historiallisesti merkittävän ja arvokkaan maanosamme vetovoima yrityselämän näkökulmasta katsottuna on heikko. Jaettu riski ja osumapinnan laajentaminen ovat mahdollisuuksia, joilla voidaan sekä tuuppia yksityistä rahaa kiertoon Euroopan sisällä että houkutella sitä unionin rajojen ulkopuolelta.

Tänään julkaistussa investointipaketissa on kolme keskeistä tekijää: sisämarkkinoiden kehittäminen ja sääntelyn järkeistäminen, hyvien eurooppalaisten investointiprojektien määritteleminen ja rahoituksen mahdollistaminen. Sisämarkkinoiden kehittämisessä tärkeintä on saada pääoma-, palvelu-, digi- ja energiamarkkinat toimimaan todellisten yhteismarkkinoiden tapaan, jota tukee koko Eurooppaa palveleva nykyaikainen infrastruktuurirakenne.

Investointikohteita ja hyviä projekteja Euroopassa riittää. Ja nyt puhutaan nimenomaan koko Eurooppaa – ei ainoastaan Suomea tai vaikkapa Ranskaa – palvelevista hankkeista. Haasteena on niiden tuntemisen puute ja näin ollen uskallus lähteä ottamaan riskiä. Samalla tavalla kuin Joutsenmerkki antaa lupauksen laadusta suomalaisessa tuotteessa, tulee EU:n laatuleima tuomaan uskottavuutta projekteihin ja antaa takuun niiden vaikuttavuudesta. Samalla EU lähtee omalla rahoitusosuudellaan jakamaan riskiä ja ottamaan vastaan ensimmäisiä iskuja, mikäli investoinnit eivät kanna. Rahoitus on tarkoitus suunnata pitkän aikavälin strategisiin investointeihin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Rahoitus tulee koostumaan sekä julkisesta että yksityisestä rahoituksesta. Julkisen rahoituksen on tarkoitus toimia vakuutena ja houkutella yhä enemmän myös korkeamman riskin sijoittajia lähtemään mukaan eurooppalaisiin investointeihin. Rahoitusosuus kootaan Euroopan investointipankin sisälle rakennettavaan strategiseen investointirahastoon. Potti muodostuu osin EU:n budjetista, josta kerätään kahdeksan miljardin euron vakuusosuus seuraavan rahoituskehyskauden aikana Connecting Europe facilitysta (3,3 mrd), Horisontti 2020 –hankkeesta (2,7 mrd) sekä budjettimarginaalista (2 mrd), jolla taataan Euroopan investointipankista yhteensä 16 miljardin euron pääomitus investointirahastoon. Investointipankki lähtee itse mukaan viiden miljardin osuudella, jolloin saadaan 21 miljardin euron rahavaranto. Tämä mahdollistaa yli 60 miljardin euron riskiluototuksen ulos strategisesta investointirahastosta. Summan vipuvaikutuksesta, yksityisen sektorin rahoituksella, kertoimella yhden suhde viiteen, päästään vuosien 2015–2017 aikavälillä 315 miljardin euron investointivarannon kokonaisuuteen. Vipuvaikutuksen laskelma perustuu Euroopan investointipankin ja EU-rahastojen historiallisesti toteutuneeseen kertoimeen.

Investointipakettiin ladatut odotukset ovat korkealla. Voidaan kuitenkin jo suoraan todeta, että sen varaan ei Euroopan kasvua voida – eikä ole tarkoituskaan – laskea, mutta sen avulla on mahdollista saada liikkeelle investointirahoitusta ilman julkisen velkaosuuden kasvattamista ja puskea eteenpäin keskeisiä infra-, koulutus-, tutkimus- ja innovaatiohankkeita. Kokonaisuus rakentaa luottamusta ja rohkeutta yksityisen sektorin rahoittajille lähteä investoimaan eurooppalaisiin hankkeisiin ja osoittaa maanosastamme löytyvän sijoituskohteita, joille EU on valmis antamaan laatutakuunsa sekä laittamaan peliin oman rahallisen panoksensa.

Tyhjään kaivoon kannettu vesi ei kuitenkaan pitkän päälle kanna. Rakenteelliset uudistukset ja kolmiosaisen paketin jokaisen osan eteenpäin puskeminen vaatii kokonaisvaltaista uudistumista ja ajattelutavan muutosta. Eurooppa tarvitsee uskoa itseensä ja uskallusta uudistumiseen, jolla rakennetaan aidosti kestävää kasvua sekä mahdollistetaan työtä eurooppalaisille – nyt ja tulevaisuudessa.

Success is not final, failure is not fatal: it is the courage to continue that counts.
Winston Churchill