VALIKKO

Höyry, sähkö, digitalisaatio, kiertotalous

Rakenneuudistukset, menoleikkaukset, yksikkökustannusten pienentäminen; kasvua, kilpailukykyä, innovaatioita ja pk-yrittäjyyden alleviivaamista. Erilaisia eväitä, ohjeita ja asiantuntijoita riittää siitä, miten Suomen talous saadaan takaisin kasvu-uralle. On kiistaton tosiasia, että rakenteellisia uudistuksia sekä elvyttäviä toimia valtion tasolla tulee tehdä. Kotipesän on oltava kunnossa, kasvupohjan terve ja kannustava sekä julkisen sääntelyn ennustettavaa. Säästöillä korjataan budjetin alijäämää, mutta kasvulukuihin vaikuttavuus on päinvastainen. Yhä olennaisempaa on, että samaan aikaan suunnataan paukkuja talouden kasvaville aloille.

Oli sana ”megatrendi” itsessään kuinka ärsyttävä tahansa piilee sen, kuten kaikkien kliseiden, takana jonkinlainen totuus, tai ainakin mahdollisuus. Parhaiten onnistutaan, kun ymmärretään talouden uusien trendien olevan jo osa meidän jokaisen arkipäivää niin yksilötasolla, yrityksissä kuin tuotannossa ja käännetään se taloudelliseksi lisäarvoksi. Kasvu syntyy kysynnän ja tarjonnan tasapainosta ja Suomi elää viennistä. Kysymys kuuluukin, mitä maailmalla meiltä sitten kysytään?

Maailmantaloudessa on tällä hetkellä kolme selvää megatrendiä: uudet energiamuodot, ilmastonmuutokseen reagoiminen ja digitalisaatio. Näitä katsoessa, voisi ajatella, että Suomella on kaikki edellytykset nousta talouden edelläkävijäksi, mikäli se pystyy rakentamaan nopealla syklillä pohjan kestävälle talouskasvulle, tehden samalla nopean aikavälin siirtoja kasvavilla markkina-aloilla.

Uusiutuvien energiamuotojen kehittämisen sekä ilmastonmuutoksen ja ekotalouden osalta nostan esiin yhden näihin kaikkiin keskeisesti liittyvän aiheen: kiertotalouden, kaikissa eri muodoissaan. Kiertotalous tuntuu olevan vielä terminä yllättävän tuntematon, vaikka käytännössä kohtaamme sitä arjessamme lähes kaikilla kulutus- ja tuotantosektoreilla.

Suomalaiset ovat jo kohtalaisen tottuneita kierrättäjiä ja isot teollisuuden alat, kuten paperi- ja konepajateollisuus sekä energiatehokkaita ratkaisuja tuottava rakennusteollisuus, ovat käytännössä kiertotalouden edelläkävijöitä, osin jopa tiedostamattaan. Kiertotalouden avulla pyritään saamaan maksimaalinen hyöty, eli lisäarvo, irti materiaaleista niiden kokonaiselinkaaren aikana. Toisin sanoen kiertotalouden perusperiaatteen voidaan katsoa olevan enemmän kuin luontaista meille, Niksi-Pirkan parissa kasvaneille suomalaisille.

Kiertotalouden johtaviin tutkimussäätiöihin kuuluvan Ellen MacArthur Foundationin arvion mukaan kiertotalousmarkkinoiden arvo on jopa 700 miljardia euroa. Suomessa, Sitran tekemän selvityksen mukaan, resurssien kierron tehostaminen voisi tarjota maamme kansantaloudelle jopa 1,5 – 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin seuraavan viidentoista vuoden aikana. Julkinen sektori pystyy rakentamaan kannusteita kiertotaloudelle verotuksen, lainsäädännön sekä erilaisten panttijärjestelmien kautta. Uusien liikeideoiden on kuitenkin synnyttävä yksilö ja yrityslähtöisesti.

Digitalisaation mahdollisuudet tiivistäisin kahteen keskeiseen ajatukseen. Miten digitalisaatio voi helpottaa meidän jokaisen arkielämää ja tuottaa meille tuttuja palveluita uudessa muodossa? Sekä, miten löydämme täysin uusia aloja ja toimintoja, joilla digitaalisuus tuo meille, yrityksillemme ja teollisuudellemme lisäarvoa ja uusia mahdollisuuksia? Esimerkkeinä ensimmäisestä, arkielämää helpottavista palveluista, ovat jo kauppakassin tilaaminen kotiovelle tai lääkärin videovastaanotto omassa olohuoneessa. Toinen on haastavampi ja sen ratkaisijat tulevat olemaan muutoksen voittajia. Huolestuttavaa kyllä, tämän vuoden helmikuussa Harvard Business Review:ssa julkaistussa, Tuftin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa, jossa vertailtiin maailmanlaajuisesti eri maiden digitalisaatiokehitystä, evoluutioindeksi osoitti Suomen olevan kolmanneksi nopeimmin jäämässä jälkeen tässä megatrendissä.

Ketkä sitten pärjäävät tässä evoluutiokehityksessä? Uudet, kehittyvät ja kasvavat markkinat, jotka ovat valmiita riskinottoon. Sekä maat, kuten Yhdysvallat, joissa yrittäminen ja siihen liittyvä riskinotto ovat osa kansallista kulttuuria ja ajattelumaailmaa. Suomalaisessa yhteiskunnassa uuden aloittamisen, riskinoton ja epäonnistumisen pelko ajavat monesti ohi. Uskallankin väittää, että kokonaisvaltainen, meistä jokaisesta itsestä lähtevä ajatusmaailmamme uudistaminen on avaintekijä todellisen talouskasvun saavuttamiseksi. Evoluution seuraava vaihe on käsillä nyt ja meidän on aika olla eturivin hyötyjiä.

Moni meistä on aloittanut syksyn työarjen vietettyään kesälomaa Airbnb:n välittämässä asunnossa, ajettuaan välimatkoja kesälomakohteissa ja kotimaassa Uberilla, tai löydettyään kesäheilan Tinderistä. E-reseptit, verkossa toimiva Kansalaisneuvonta ja Kelan sähköiset asiointipalvelut ovat erinomaisia esimerkkejä julkisten palveluiden digitalisoitumisesta. Kierrättäminen, kirpputorit ja valveutuneelle kuluttajalle tutut energiasäästöratkaisut sekä energiatehokkaat talot ovat meille pohjoismaalaisille arkipäivää, miksei myös yrityksille ja teollisuudellemme. Elämme maailmassa, jossa meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa valinnoillamme ja sitäkin enemmän omalla asenteellamme. Jatkankin siis sinnikkäästi Snapchatin opettelua YouTubesta katsomani ohjevideon perusteella ja jään odottamaan päivää, että keltaisiin muovipusseihin sullomani pahvit häviävät belgialaiselta kotikadultani.