VALIKKO

Oppia Ukrainan tilanteesta

Länsimaat oppivat Iranista, että talouspakotteilla ei saavuteta poliittisia pikavoittoja. Venäjän kohdalla tilanne on vielä haastavampi. Venäjän valtio ja etenkin sen talouseliitti ovat huomattavan riippuvaisia länsimaista ja ovat tiukasti integroituneet kansainväliseen finanssijärjestelmään. Epävakaa tilanne Ukrainan ja Venäjän välillä on aiheuttanut ruplan arvon alenemista, pörssin painumista ja korkojen nousua itärajan takana. Venäjä on yhä epävakaampi sijoitusympäristö kansainvälisille toimijoille. Omaisuuden jäädytykset ja viisumirajoitukset kasvattavat sijoitusten hintaa sekä niihin sisältyviä riskejä.

Entä miltä tilanne näyttää Euroopasta katsottuna?

Eurooppa ja etenkin Saksa ovat riippuvaisia Venäjältä tulevasta kaasusta. Saksa ei olekaan ollut yhtä halukas lähtemään Yhdysvaltojen pakotekelkkaan kuin esimeriksi Ranska. Öljy, kaasu ja sähkö ovat Venäjän valttikortteja Euroopan suuntaan. Jos se päättää vetää hanat kiinni, on Euroopan teollisuudella ja kotitalouksilla edessään vaikeat ajat. Suomessa pakotteet osuvat kipeästi elintarvikesektorille sekä metsä- ja energiateollisuuteen. Suomen vientituloista 12 prosenttia tulee venäläisestä raakaöljystä jalostetuista öljytuotteista ja elintarviketuotteiden viennistä 30 prosenttia suuntautuu itänaapuriimme.

Mitä meidän sitten tulisi Ukrainan suhteen tehdä?

Talouspakotteet ovat oikea signaali siitä, että länsimaat eivät missään mielessä hyväksy Venäjän toimia Ukrainassa ja ovat valmiita toimiin Venäjää vastaan. Tosiasia kuitenkin on, että näillä toimilla Venäjää ei saada vetäytymään Krimiltä, eikä edistetä sen enempää Ukrainan kuin Euroopankaan intressejä. Nyt EU:n tulisi Ukrainan taloudellisen tukemisen lisäksi keskittyä tukitoimiin, joilla maa saataisiin poliittisesti ja hallinnollisesti takaisin jaloilleen. EU:n tulisi ottaa vahva rooli neuvotteluiden vetäjänä Venäjän ja Ukrainan johdon välillä ja esittää selkeästi seuraavat askeleet maiden välisen yhteistyön rakentamisessa.

Ukrainan suuria ongelmia ovat sen heikko johtajuus ja oikeusvaltion toimimattomuus. Demokraattinen päätöksenteko puuttuu ja maassa rehottaa korruptio. Energialobbarit ja kaasuntoimittajat ovat jo vuosia hyötyneet Venäjän ja Ukrainan välisestä väännöstä onnistuen keräämään kermat bisnesjunailujen ja kaasutoimitusten päältä.

EU voi omalta osaltaan tukea Ukrainan taloudellista kehitystä poistamalla tuontitulleja Ukrainan ja EU:n välillä, sillä pelkästään maataloustuotteiden tuontitullien poistaminen toisi Ukrainalle 330 miljoonan euron säästöt. Kaiken kaikkiaan tuontitullien poistamisen arvioidaan tämän hetkisellä viennillä tarkoittavan 487 miljoonan euron säästöjä Ukrainalle. Tällöin suoraa rahallista tukea tarvitaan vähemmän ja samalla mahdollistetaan kasvupohjaa Ukrainan yritystaloudelle.

Entä mitä olemme oppineet Ukrainan kriisistä tähän mennessä?

Ensinnäkin EU:n tulisi kasvattaa energiaomavaraisuuttaan ja vähentää riippuvuuttaan Venäjän öljy- ja maakaasuntuonnista. Toiseksi EU:n ulkopoliittista roolia ja toimintamahdollisuuksia tulisi vahvistaa, jotta emme olisi ulkopoliittisesti aseettomia oli edessämme sitten siviilikriisi tai aseellinen hyökkäys aluettamme kohtaan. Ukrainan tilanne on myös osoittanut meille, että emme voi tuudittautua näennäiseen Pax Europaan, vaan että elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa eurooppalaiselle vastuunkannolle on todellinen tarve.