VALIKKO

Aneemisesta digilapsesta vientimarkkinoiden kiihdyttäjäksi

Sote ja digi, digi sekä sote. Nämä lyhenteet tuntuvat olevan jokaisen tulevaisuusorientoituneen vaikuttajan agendalla. Digimarkkinoista povataan joka toisessa kolumnissa positiivista tulosta sen kuuluisan viivan alle ja samaan aikaan kuluja yritetään karsia järjestelemällä uudelleen perinteisiä sosiaali- ja terveyspalveluita. Lyhenteet on niputettu yhteen ja päättäjät haaveilevat sosiaali- ja terveysteknologian nousun vetävän Suomea kohti ulkomaankaupan kuumimpia trendejä.

Usko digitaalisten terveyspalveluiden nousuun ei ole bittimaailman utopiaa, vaan Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on vähintäänkin hyvät mahdollisuudet saada tuotteitaan markkinoille. Suomessa yhdistyvät huippuluokan osaaminen niin terveydenhuollossa, lääketieteessä kuin digitaalisten palveluiden tuottamisessa. Samaan aikaan, kun julkinen sektori kuuntelee stetoskoopilla vierestä kuinka ulkomaankaupan sydänäänet heikkenevät, eivät Euroopan unionin sisämarkkinat ole vielä tarpeeksi vahvat palvellakseen suomalaisen digiosaamisen nousua.

Suomen pieni väestöpohja jarruttaa kehitystä. Täällä on melko turha kehittää digisovellusta, jonka kohderyhmänä on tiettyä sairautta sairastavat, ottaen huomioon väestön koon, sairastavuuden ja halukkuuden käyttää digitaalisia palveluita tai tuotteita sairauden hoidossa. Lisähaasteita tuovat julkisen sektorin haluttomuus testata uudenlaisia palveluita sekä konkreettisten hyötyjen tuntemattomuus.

Sovellukset eivät korvaa pilleriä, mutta ne voivat olla merkittävässä roolissa arkipäiväisessä terveyden edistämisessä. Ikävää on, että vastaanotolla aktiivisuusrannekkeen tai HeiaHeia-tilaston esitteleminen tuskin vielä herättää lääkärin mielenkiintoa. Julkisuudessa sairauksien ennaltaehkäisy on kuitenkin saanut viime vuosina huomattavasti enemmän positiivista näkyvyyttä ja hyvä näin. Estetty sairaus on usein huomattavasti edullisempi kuin sairastettu.

Euroopan sisämarkkinoiden syventyessä pienen maan tuottamat, miltei rajattomasti skaalautuvat digipalvelut voivat tehdä pienestä Suomesta kokoaan suuremman. Hyödyt eivät rajoitu ainoastaan vientiin, sillä varsinainen terveyshyöty ja sen tuottamat taloudelliset säästöt voivat olla pitkällä aikavälillä mittavat.

Miten näiden palvelujen purjeisiin sitten saataisiin tuulta. Suomessa on hyviä esimerkkejä palveluseteleiden käyttöönotosta. Miksei tätä mekanismia voitaisi soveltaa 2-tyypin diabeetikon ravitsemuksellisessa omahoidossa digitaalisen sovelluksen kautta? Lääkäri voi määrätä potilaalle vastaanotolla liikuntareseptin, miksei lääkäri voi määrätä potilaalle digisovellusreseptiä, jonka avulla potilas voisi seurata verenpainettaan ja lääkäri saisi tästä reaaliaikaisen tiedon potilastietojärjestelmän kautta? Yhdysvalloissa lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuvat lääkärinalut saavat usein lahjaksi stetoskoopin sijasta älypuhelimeen kiinnitettävän taskukokoisen monitoimimittarin, jolla pystyy tekemään muun muassa ultraäänitutkimuksia. Keinoja on, mutta tahto tuntuu puuttuvan.

Eurooppa yhdentyy sisämarkkinoiden lisäksi myös terveyden ulottuvuudella ja tästä kehityksestä Suomi voi hyötyä. “Mutta kun”-lauseet pitää leikata ja vastarannan kiisket puuduttaa. Terveys on yhteinen kieli koko maailmassa ja Eurooppa, Suomi mukaan lukien, kalpenee kansainvälisillä markkinoilla kuin aneeminen lapsi, ellei uudelle osaamiselle anneta mahdollisuuksia.

Lisää kansanvaltaa

Aika ajoin Euroopan unionia käsittelevässä kritiikissä nousee esiin käsite demokratiavaje eli puutostila kansanvallasta. Byrokraateilla eli virkamiehillä, lobbareilla eli politiikkaan vaikuttavilla viestijöillä, ilman kansanääntä valitulla komissioilla ja kansallisesti valituilla neuvoston jäsenillä väitetään olevan liikaa valtaa ja Euroopan kansalaisten jäävän päätöksenteossa sivuraiteelle.

Lue lisää >>

Maataloustukien murtumaton linnake

Luin 15-kesäisenä Karl Marxin Pääoman ensimmäisen osan, minkä vaikutuksesta minusta tuli Kokoomuksen jäsen ja päätin, että haluan olla mukana vaikuttamassa yhteiskunnan muutoksiin. Sitä ennen haaveilin maanviljelijän, näyttelijän tai Hornet-lentäjän ammateista. Maaseutuidylliä minulle romantisoivat Suomi-filmit ja mökkimatkat, joiden innoittamana kävimme lapsuuden parhaan ystäväni kanssa maatalousleirillä. Yläasteen työelämään tutustumiseni suoritin karja- ja viljelytilalla. Avustaessani lehmää poikimaan pihattonavetan lattialla ja suorittaessani arjen töitä marraskuun harmaudessa, arvostukseni alan ammattilaisia ja pitkänlinjan maanviljelijöitä kohtaan kasvoi entisestään.

Lue lisää >>