VALIKKO

“Suomi on EU:n jäsenenä vaikutusvallaltaan kokoaan suurempi. Maantieteelliseltä sijainniltamme olemme portti Euroopasta itään, mikä luo meille mahdollisuuden rakentaa Suomelle vahvan roolin EU:n ulkomaankaupan tekijänä ja olla edelläkävijänä idänkaupan kehittämisessä. Sopeutuessamme maailmanmahtien, kuten USA:n ja Kiinan, asettamaan toimintaympäristöön meidän kannattaa olla mukana EU:n yhteisössä, ei ponnistella näillä kentillä yksin. Tiivis unioni tuo Suomelle kokoaan enemmän valtaa, turvaa yrityksillemme riittävät kotimarkkinat ja on ainoa tie, jolla eurooppalaiset — ja suomalaiset — arvot ja näkemykset voivat nousta maailmanpolitiikassa merkittävään rooliin.”


Vahva talous

Tarvitsemme vahvaa taloutta. Kasvun edellytykset syntyvät tuottavasta työstä, yrittäjyydestä aidoilla eurooppalaisilla sisämarkkinoilla sekä unionin yhteisen ulkomaankaupan kehittämisestä. EU on maailman suurin talousalue, mutta sen poliittinen epäyhtenäisyys syö mahdollisuuksiamme hyödyntää tätä parhaalla mahdollisella tavalla. EU tarvitsee sekä poliittisen että taloudellisen yhteistyön tiivistämistä saadakseen talouskehityksestä parhaimman hyödyn kansalaistensa hyvinvoinnille. Suomalaiset vientiyritykset tarvitsevat EU:n markkinoita kasvaakseen. Suomessa on viiden, Euroopassa 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinat. Euroopan unionin kilpailu- ja sisämarkkinapolitiikka on moninkertaistanut suomalaisten yritysten markkina-alueen. Vapaan kaupan esteiden purkaminen Euroopassa vaatii kuitenkin vielä paljon töitä. Epäyhtenäisistä markkinoista seuraa, että eurooppalaiset yritykset jäävät usein maailman mitassa pieniksi. Maailman 20 suurimman digitaaliseen liiketoimintaan perustuvan yrityksen joukosta ei löydy yhtään Euroopan unionista kotoisin olevaa palvelua. Vahva ja vakaa talous tarvitsee aidosti yhtenäiset sisämarkkinat, joihin eivät kuulu jäsenvaltioiden poikkeavat kuluttajan-, tekijänoikeus- ja tietoturvasäännökset.
Euroopan unionin finanssipolitiikan painopisteen ei tule olla maatalouden tukemisessa vaan EU-maiden rakenteellisen kehittämisen tukemisessa. Vahva ja vakaa eurooppalainen talous ja yhteinen valuutta tarvitsevat tuekseen todellisen ja toimivan pankkiunionin. Eurooppalaisten kannalta paras ratkaisu on rakentaa EU:lle yhtenäinen ja toimiva rahapolitiikka ja pitää huoli siitä, että Euroopan keskuspankilla riittävät valtuudet olla mukana torjumassa seuraavia pankkikriisejä. Todellinen, toimiva ja uskottava pankkiunioni on ratkaisu tähän. EU tarvitsee kansainvälistä kauppaa. Vapaakauppasopimusneuvottelut esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa onkin saatava ratkaistua kaikkia osapuolia parhaiten palvelevalla sopimuksella. Hyöty vapaakaupasta saadaan poistamalla tulleja sekä karsimalla tarpeettomia sääntöjä ja byrokratiaa. Sopimukset laajentaisivat yritysten luontaisia markkinoita, mahdollistaisivat laajemman skaalautuvuuden ja parantaisivat tuotekehitykseen suunnattujen panostuksien tuottoa. Sopimuksen myötä kysyntä ja tarjonta kasvaisivat – ilman, että pitää lisätä julkisia menoja tai lainata rahaa – ja olisivat näin ollen tällä hetkellä halvin ja nopein mahdollinen piristysruiske eurooppalaiselle taloudelle.

Yhtenäinen unioni

Kannatan asteittaista liittovaltiokehitystä, joka takaa yhtenäisemmän ja vahvemman eurooppalaisen päätöksenteon ja taloudellisen vakauden. Liittovaltio on terminä tabu, mutta harva miettii pidemmälle mitä sillä oikeasti tarkoitetaan. Liittovaltio tarkoittaa sitä, että sillä on perustuslaki ja yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Mielestäni nämä EU:lla tulisi olla. Se, miten yhtenäisempi EU järjestetään on pitkän aikavälin projekti. EU tarvitsee perustuslain, jossa määritellään selvästi vallanjako valtioiden ja unionin päätöksenteon välillä. Päätökset on tehtävä sillä tasolla, jossa niillä on suurin vaikuttavuus. EU-tasolla on tehtävä päätöksiä, jotka vaikuttavat koko unionin hyvinvointiin esimerkiksi talouskehitykseen ja ulkomaankauppaan. Kansalliseen päätöksentekoon on palautettava arkeamme ja paikallista elinkeinotoimintaamme koskevat päätökset. Liittovaltio ei vie meiltä pois valtaa arjen asioista, mutta se antaa meille valtaa suuriin asioihin, joihin kansallisvaltioiden yhteistyöllä ei yksin ylletä.
Meidän on kehitettävä Euroopan unionia aidosti vaikuttavaksi toimijaksi globaalilla kentällä. Tämä vaatii unionin poliittisen päätöksenteon ja demokratian vahvistamista. EU:n päätöksenteossa on kuultava vahvemmin kansan ääntä ja ensimmäiset askeleet kohti demokraattisempaa unionia on otettava sillä, että komission jäsenet tulee valita vaaleissa hyvin menestyneiden parlamentaarikkojen keskuudesta.

Kansalliseen päätöksentekoon on palautettava arkeamme ja paikallista elinkeinotoimintaamme koskevat päätökset.


EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Talouspolitiikan lisäksi suurin hyöty liittovaltiokehityksestä syntyisi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ukrainan kriisi todistaa paljon EU:n ulkopoliittisesta toimintakyvyttömyydestä tilanteessa, jossa Euroopassa tapahtuu kansainvälisen oikeuden vastainen aluevaltaus. EU tarvitsee yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan. EU:n 28 jäsenmaasta 22 kuuluu Natoon, joten on luontevaa, että EU:n puolustus rakentuu tälle pohjalle ja Suomen tulee olla Naton jäsen. Suomi on ollut Nato-standardisoitu maa jo pitkään, ainoa haaste on, että kumppania ei tulla auttamaan, mikäli esimerkiksi siviili- tai sotilaallinen kriisi tätä vaatisi – jäsentä kyllä. Suomen Nato-jäsenyydessä on kyse kuulumisesta arvoyhteisöön, jonka jäsen olemme olleet jo kauan.
Natojäsenyys ei tarkoita omasta varusmiesarmeijasta tai aluepuolustuksesta luopumista, eikä edellytä meitä osallistumaan Naton hyökkäysjoukkojen toimintaan, mutta vahvistaa puolustustamme ja antaa meille turvaa esimerkiksi juuri siviilikriisin varalta.

Suomen Nato-jäsenyydessä on kyse kuulumisesta arvoyhteisöön, jonka jäsen olemme olleet jo kauan.

 

Hyvinvoiva Eurooppa

EU on olemassa ensisijaisesti unionin kansalaisia varten, mutta unionilta puuttuu yhteinen suunta terveen ja hyvinvoivan Euroopan saavuttamiseksi. Määrittelemällä EU-tasolla sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveydenhuollon perusperiaatteet sekä peruskoulutuksen standardit ja toteuttamalla ne jokaisen unionin maan omaan elintasoon ja yhteiskuntajärjestelmään suhteutettuna sekä osaamis- ja koulutusviennin kautta, viitoitamme sen tien, joka johtaa yhdenvertaiseen ja sosiaalisesti kestävään Eurooppaan

Unionilta puuttuu yhteinen suunta terveen ja hyvinvoivan Euroopan saavuttamiseksi.