VALIKKO

“Suomi on EU:n jäsenenä vaikutusvallaltaan kokoaan suurempi. Sopeutuessamme maailmanmahtien, kuten USA:n ja Kiinan, asettamaan toimintaympäristöön, meidän kannattaa olla mukana EU:n yhteisössä, ei ponnistella näillä kentillä yksin. Tiivis unioni tuo Suomelle kokoaan enemmän valtaa, turvaa yrityksillemme riittävät kotimarkkinat ja on ainoa tie, jolla eurooppalaiset — ja suomalaiset — arvot ja näkemykset voivat nousta maailmanpolitiikassa merkittävään rooliin.”


Vahva talous

Tarvitsemme vahvaa taloutta hyvinvointimme ja kestävän valtiontalouden perustaksi. Kasvun edellytykset syntyvät tuottavasta työstä, yrittäjyydestä aidoilla eurooppalaisilla sisämarkkinoilla sekä unionin yhteisen ulkomaankaupan kehittämisestä. EU on maailman suurin talousalue, mutta sen poliittinen epäyhtenäisyys syö mahdollisuuksiamme hyödyntää tätä parhaalla mahdollisella tavalla. EU tarvitsee sekä poliittisen että taloudellisen yhteistyön tiivistämistä saadakseen talouskehityksestä parhaimman hyödyn kansalaistensa hyvinvoinnille. Suomalaiset vientiyritykset tarvitsevat EU:n markkinoita kasvaakseen. Suomessa on viiden, Euroopassa 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinat. Euroopan unionin kilpailu- ja sisämarkkinapolitiikka on moninkertaistanut suomalaisten yritysten kotimarkkina-alueen. Vapaakaupan esteiden purkaminen Euroopassa vaatii kuitenkin vielä paljon töitä. Epäyhtenäisistä markkinoista seuraa, että eurooppalaiset yritykset jäävät usein maailman mitassa pieniksi. Maailman 20 suurimman digitaaliseen liiketoimintaan perustuvan yrityksen joukosta ei löydy yhtään Euroopan unionista kotoisin olevaa palvelua. Vahva ja vakaa talous tarvitsee aidosti yhtenäiset sisämarkkinat, joihin eivät kuulu jäsenvaltioiden poikkeavat kuluttajan-, tekijänoikeus- ja tietoturvasäännökset.

Euroopan unionin finanssipolitiikan painopisteen ei tule olla maatalouden tukemisessa vaan EU-maiden talouksien rakenteiden ja kilpailukyvyn, kuten tutkimuspolitiikan vahvistamisessa. Eurooppalaisten kannalta paras ratkaisu on rakentaa EU:lle yhtenäinen ja toimiva rahapolitiikka. Vahva ja vakaa eurooppalainen talous ja yhteinen valuutta tarvitsevat tuekseen todellisen ja toimivan talousliiton sekä pankkiunionin.

EU tarvitsee kansainvälistä kauppaa. Hyöty vapaakaupasta saadaan poistamalla tulleja sekä karsimalla tarpeettomia sääntöjä ja byrokratiaa. EU:lla on jo vapaakauppasopimukset useiden tärkeiden kauppakumppaniemme kanssa, mutta niitä tarvitaan lisää kansainvälisen kilpailun kiristyessä ja maailmantalouden kasvun levitessä uusille kehittyville markkinoille. Vapaakauppasopimukset laajentavat yritysten luontaisia markkinoita, mahdollistavat laajemman tuote- ja palveluvalikoiman sekä parantavat tuotekehitykseen suunnattujen panostuksien tuottoa. Toisin sanoen ne tuovat Eurooppaan kasvua, kilpailukykyä ja näin ollen työpaikkoja sekä hyvinvointia. Sopimuksen myötä kysyntä ja tarjonta kasvavat – ilman, että pitää lisätä julkisia menoja tai lainata rahaa – ja ovat näin ollen tällä hetkellä halvin ja nopein mahdollinen piristysruiske eurooppalaiselle taloudelle.

 

EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Talouspolitiikan lisäksi suurin hyöty liittovaltiokehityksestä syntyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ukrainan kriisi todistaa paljon EU:n ulkopoliittisesta toimintakyvyttömyydestä tilanteessa, jossa Euroopassa tapahtuu kansainvälisen oikeuden vastainen aluevaltaus. EU tarvitsee yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan. EU:n 28 jäsenmaasta 23 kuuluu Natoon, joten on luontevaa, että EU:n puolustus rakentuu tälle pohjalle ja Suomen tulee olla Naton jäsen. Suomen puolustusvoimat täyttää käytännössä jo kaikki Naton jäsenmailleen asettamat standardit ja on sotilasliiton pitkäaikainen ja arvostettu kumppani. Kumppania ei kuitenkaan tulla kriisin iskiessä auttamaan – jäsentä kyllä. Suomen Nato-jäsenyydessä on kyse kuulumisesta arvoyhteisöön, jonka jäsen olemme olleet jo kauan.

Nato-jäsenyys tai Euroopan unionin yhteisen puolustuspolitiikan kehittäminen ei tarkoita omasta varusmiesarmeijasta tai aluepuolustuksesta luopumista, eikä velvoita meitä osallistumaan Naton operaatioihin, mutta vahvistaa puolustustamme ja antaa meille turvaa sekä perinteisiltä sotilaallisilta uhilta että hybridioperaatioiden kaltaisilta ”uusilta” painostuskeinoilta. EU:n puolustuspolitiikka ei myöskään tarkoita unionin omaa armeijaa vaan EU:n yhteisten puolustushankintojen sekä toimintaedellytysten kehittämistä yhteistyössä Naton kanssa.

Suomen Nato-jäsenyydessä on kyse kuulumisesta arvoyhteisöön, jonka jäsen olemme olleet jo kauan.


Yhtenäinen unioni

Kannatan asteittaista liittovaltiokehitystä, joka takaa yhtenäisemmän ja vahvemman eurooppalaisen päätöksenteon ja taloudellisen vakauden. Liittovaltio on terminä tabu, mutta harva miettii pidemmälle mitä sillä oikeasti tarkoitetaan. Liittovaltiolla tarkoitan sitä, että Euroopan unionilla tulee olla perustuslaki, yhteinen talous ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Unionin tulee myös pystyä vastaamaan yhdessä rintamassa ilmastonmuutosta koskeviin haasteisiin.

EU tarvitsee perustuslain, jossa määritellään selvästi vallanjako valtioiden ja unionin päätöksenteon välillä. Nykyiset perussopimukset toimivat jo nyt perustuslain kaltaisesti. Päätökset on tehtävä sillä tasolla, jossa niillä on suurin vaikuttavuus. EU-tasolla on tehtävä päätöksiä, jotka vaikuttavat koko unionin hyvinvointiin esimerkiksi talouskehityksen ja ulkomaankaupan kautta. Kansallisessa päätöksenteossa on pidettävä arkeamme ja paikallista elinkeinotoimintaamme koskevat päätökset. Liittovaltio ei vie meiltä pois valtaa arjen asioista, mutta se antaa meille valtaa suuriin asioihin, joihin kansallisvaltioiden yhteistyöllä ei yksin ylletä.

Euroopan unioni on kehitettävä aidosti vaikuttavaksi toimijaksi maailmanpolitiikassa. Tämä vaatii unionin poliittisen päätöksenteon ja demokratian vahvistamista. EU:n päätöksenteossa on kuultava vahvemmin kansan ääntä ja ensimmäiset askeleet kohti demokraattisempaa unionia on otettava sillä, että komission jäsenet tulee valita vaaleissa hyvin menestyneiden parlamentaarikkojen keskuudesta. Määräenemmistöpäätösten lisääminen ulkopolitiikassa olisi unionilta askel kohti nopeammin toimivaa ja vahvempaa maailmanpoliittista vaikuttajaa. Unionin eri instituutioiden välistä suhdetta tulee selkeyttää ja lakkauttaa sekä uudelleen järjestää nykyisiä resursseja niin, että Euroopan unionin instituutiot palvelevat kansalaisia parhaalla mahdollisella tavalla.

Kansallisessa päätöksenteossa on pidettävä arkeamme ja paikallista elinkeinotoimintaamme koskevat päätökset.

 

“Euroopan unioni olemme me, unionin kansalaiset, jotka päätämme siitä minkälainen unioni palvelee meitä, yrityksiämme, ympäristöä ja maanosamme tulevaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. On aika käydä suoraja perustavanlaatuinen keskustelu siitä, minkälaisen Euroopan unionin me haluamme.”