VALIKKO

Euroopan historiallinen tulevaisuus

Euroopan komissio ennusti vielä tämän vuoden keväällä koko unionin alueen talouskasvun nousevan ensi vuonna uudelle prosenttiluvulle. Ulkoiset uhat kasvulle nähtiin talousennusteessa suurempina kuin sisäiset. Toisin kävi. Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä näyttää muodostuvan käänteentekeväksi kansanvallan voimannäytöksi myös Euroopan kipeästi kaipaaman kasvun osalta.

Harva britti äänesti unionin talousaluetta- ja sisämarkkinoita vastaan, mutta rusinoita ei voi poimia pullasta. Puolenmiljardin kuluttajan sisämarkkinat Euroopassa ei synny ilman laajaa kokoonpanoa, erilaisine haasteineen ja vahvuuksineen varustettuja, kansallisvaltioita. Vaikka Britannia ei kuulukaan euroalueeseen, ovat EU:n sisämarkkinat ja talousalue niin tiivis vyyhti, että nykytilanteen purkaminen ei käy kädenkäänteessä ja kerrannaisvaikutukset voivat vielä pitkälläkin aikavälillä merkitä kivistä tietä Euroopan talouskasvulle.

Tämä on sääli monesta syystä, eikä vähiten siksi, että hakeutumalla irti unionista jäsenmaa ei ainoastaan menetä 500 miljoonan ihmisen kotimarkkinoita, mutta käyttää huomattavan määrän aikaa istumalla neuvottelupöydissä kauppakumppaneidensa kanssa solmien uudet sopimukset jokaisen kanssa erikseen. Eikä tässä vielä kaikki. Tavaroiden ja hyödykkeiden tulleitta liikkuminen sekä ihmisten vapaa liikkuvuus eivät enää ole itsestäänselvyyksiä. Tuntuu kuin tulevaisuutta kirjoitettaisiin uudestaan suoraan historian kirjoista.

EU:n sisämarkkinoista puhutaan paljon, eikä turhaan. Ainoastaan 15 prosenttia kuluttajista Euroopassa tekee verkko-ostoksia toisesta EU-maasta ja vain 7 prosenttia pk-yrityksistä myy tuotteitaan kotimaansa ulkopuolelle. Jokainen varmasti ymmärtää, että on järkevää rakentaa unionille yhteiset digitaaliset sisämarkkinat, ilman 28 erilaista arvonlisäverojärjestelmää, jotta yritykset pääsevät helposti laajemmille markkinoille ja me kuluttajina hyödymme terveestä markkinataloudesta.

Toinen hyvä esimerkki on unionin energiasektori. Yli puolet unionin kuluttamasta energiasta tulee EU:n rajojen ulkopuolelta. Maksamme tuodusta energiasta vuosittain noin 400 miljardia euroa. Eikä kyse ole pelkästään kustannuksista, sillä olemme harvinaisen riippuvaisia esimerkiksi kaasun tuonnista Venäjältä ja näin kärsimme nahoissamme kaikki tähän mahdollisesti liittyvät häiriöt. Eurooppalainen energiainfrastruktuuri alkaa myös olla parhaat päivänsä nähnyttä ja heikosti eri maiden kesken linkittynyttä. Jokaisen maan puuhaillessa oman energiaverkkonsa kanssa ylimääräisiä kustannuksia syntyy. Jos energiamarkkinat olisivat yhteiset koko unionin alueella, meillä kuluttajilla olisi enemmän valinnanvaraa ja huokeammat tukkuhinnat, jotka ovat tällä hetkellä 30 prosenttia korkeammat kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Kaasun hinta on peräti 100 prosenttia korkeampi kuin Atlantin takana.

Halpa öljy, matalat korot ja rahoituksen saatavuus ovat tukeneet talouskasvua Euroopassa, vaikka maailmantalouden epävarmuus, heikko globaali kauppa ja Kiinan talouskasvun hidastuminen ovat asettaneet kapuloita rattaisiin. Siitä huolimatta, että Euroopassa vallitsee tällä hetkellä selvä hämmennyksen tila, on tunnelma varsinkin nuorten sukupolvien keskuudessa selvästi virittäytymässä yhä enemmän yhtenäisen Euroopan kannatuskuoron riveihin.

Vaihtovuotensa toisessa Euroopan maassa viettänyt – miljoonan Erasmus-vauvan – sukupolvi, haluaa tulevaisuudessakin valita työmahdollisuutensa yhden maan sijaan 28 jäsenmaasta sekä tarjota lapsilleen kansainvälisen ja avoimen kasvuympäristön. Meille EU on koti ja todellisuus, ei ulkoinen uhka ja erillisyys.

Kehottaisin kuuntelemaan tarkasti unioniin kasvaneiden ja siihen syntyneiden – nyt jo kolmannella vuosikymmenellä elävien – lasten ja nuorten ääntä. Tämä on se joukko, jolle unioni huomisen hyvinvointia tämän päivän ratkaisuilla rakentaa.

Teoria on hyvä renki, mutta huono isäntä

Tänä päivänä on selvästi trendikästä pohtia arvo- ja talouspoliittisia linjanvetoja. Mihin koulukuntaan kuulut, ääreen vai laitaan ja välimalleista viis. Oma arvopoliittinen näkemykseni on selkeästi liberaali. Mielestäni ihminen saa elää elämäänsä niin kuin parhaaksi katsoo, kunhan ei vahingoita muita. Talouspoliittisen linjani kanssa olen joutunut pohtimaan enemmän.

Lue lisää >>

Kansantalouden Jalakset, kuinka arvokkaita ovat Suomelle yli puoli miljoonaa työpaikkaa?

Työn uudet muodot puhuttavat paljon ja olen itsekin niistä kirjoittanut. On seksikkäämpää päivittää Instagramiin kuva MacBookista ja höyryävästä lattekupista katukahvilassa kuin hitsipillistä ja kuulosuojaimista tehtaassa tai telakalla. Suuri osa suomalaisista kuitenkin ansaitsee palkkansa suorittavasta työstä. Varma ja säännöllinen toimeentulo on työsuhde-eduista toivotuin. Mitä näille työpaikoille kuuluu vuoden 2016 Suomessa? Valitettava totuus on, että ei kovin hyvää.

Lue lisää >>

Jakamistalouden uusi aluevaltaus: työtä pilvessä aamusta iltaan

Oman aikansa edelläkävijä Adam Smith totesi jo 1700-luvulla, että työnjako ja vapaus mahdollistavat ihmisten erilaisten lahjojen hyödyntämisen. Smithin ajattelu on edelleen ajankohtaista. The Financial Times kirjoitti lokakuussa kolumnissaan jakamistalouden uudesta aluevaltauksesta, jossa työnantajat vievät työtehtäviä ja projekteja pilvipalveluihin, erilaisiin “platformeihin”. Platformeista tai alustoista työntekijät ympäri maailmaa voivat poimia heidän taidoilleen sopivia työtehtäviä ja projekteja. Ainoat vaaditut elementit ovat tietokone ja toimiva verkkoyhteys valmiin työn palauttamista varten. Työntekijät voivat kerryttää itselleen laatuarvioita tehdyistä töistä ja tätä kautta määritellä omaa palkkiotaan. Työtä voi järjestelyn avulla tehdä Ibizan rannalla tai New Yorkin katukahvilassa, aamukahvin tai iltateen voimalla.

Lue lisää >>

Höyry, sähkö, digitalisaatio, kiertotalous

Rakenneuudistukset, menoleikkaukset, yksikkökustannusten pienentäminen; kasvua, kilpailukykyä, innovaatioita ja pk-yrittäjyyden alleviivaamista. Erilaisia eväitä, ohjeita ja asiantuntijoita riittää siitä, miten Suomen talous saadaan takaisin kasvu-uralle. On kiistaton tosiasia, että rakenteellisia uudistuksia sekä elvyttäviä toimia valtion tasolla tulee tehdä. Kotipesän on oltava kunnossa, kasvupohjan terve ja kannustava sekä julkisen sääntelyn ennustettavaa. Säästöillä korjataan budjetin alijäämää, mutta kasvulukuihin vaikuttavuus on päinvastainen. Yhä olennaisempaa on, että samaan aikaan suunnataan paukkuja talouden kasvaville aloille.

Lue lisää >>

Euroopan kaksi sairasta miestä ja the rule of law

Lapsuudesta jää mieleen mitä merkillisimpiä muistikuvia. Hyvät muistot säilyvät ja kultautuvat, mutta jotkin epämiellyttävät ja ikävät tapahtumat jättävät lähtemättömän jälkensä. Muistan, kuinka vanhemmilla naapurintytöillä oli tapana kiusata hauskojen leikkihetkien päätteeksi pienempäänsä jättämällä tämän väkisin lukkojen taakse jääden itse nauramaan oven toiselle puolelle avuttomille huudoille. Pelin säännöt ja henki muuttuivat hetkessä ja jäljelle jäi kysymys, miksi?

Lue lisää >>

Miksi äänestin Juhana Vartiaista?

Niin ylpeitä kun pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta olemmekin, fakta on, että se on käytännössä rahoitettu aina velalla. Olen kiistatta sitä mieltä, että perusmalli on hyvä ja tulonsiirtoihin perustuva toimeentulon turvaaminen jokaiselle yksilölle rakentaa turvallisen ja vakaan yhteiskuntamallin. Meidän tulee kuitenkin pitää mielessä, että velka on veli otettaessa, velipuoli maksettaessa ja maksun aika tulee väistämättä.

Lue lisää >>

Lainavuoren alta puoleen miljoonaan uuteen työpaikkaan

Euroalueen katseet ja talousuutisoinnin kärjet ovat tällä hetkellä tiukasti suunnattuina Kreikan tilanteeseen ja sen pohjalta vedetään johtopäätöksiä milloin euroalueen, milloin koko EU:n alamäestä ja hajoamisesta. Uskallan kuitenkin väittää, että seuraavan vuoden aikana Euroopan taloustilanteessa tullaan näkemään käänne parempaan. Miksi näin?

Lue lisää >>